Hääviikko

Paras ajatus ikinä oli ottaa pari viikkoa lomaa häiden ympärille. Hääviikkokin oli kaikesta valmistautumisesta huolimatta melkoista hulinaa, mutta onneksi ehdimme lepäämäänkin.

Maanantaina kävimme juhlapaikalla sopimassa vielä pöytien sijoittelua ja muuta sellaista. Samalla kävi sattumalta ilmi, että eräällä toisellakin parilla on vihkiminen samana päivänä. Heidän seremoniansa olisi ylhäällä Linnavuorella, jonne pääsee kulkemaan ainoastaan kiviportin kautta. Ja meidät piti vihkiä juuri kiviportin edessä! Soitin sitten tälle toiselle morsiamelle, että mitä tehdään. Ei ole mukavaa heidän vieraidensa kulkea meidän alttarin läpi ja meidän suunnitelmiin ei todellakaan sopinut, että minuutti ennen saapumistani juoksee toinen morsian portista läpi. Join paniikki-lonkeron. Onneksi toinen morsian oli mukava ja valmis kompromisseihin. Tiistaina päätimme pukuni noudon jälkeen pistäytyä vielä juhlapaikalla. Ja kas, löysimme toisen paikan vihkimiselle. Kartanon edessä olevassa puutarhassa oli pieni tammien varjostama aukio, jonne saisi täydellisen ja suojaisan paikan vihkimiselle.

Keskiviikkona haimme englantilaiset vieraat lentokentältä ja ilta kuluikin heidän kanssaan seurustellen.

Torstaina pääsimme koristelemaan juhlapaikkaa. Menimme paikalle puolilta päivin, vaikka yläkertaan emme pääsisi ennen kello viittä. Yläkerrassa oli nimittäin kesäteatterin harjoitukset (joista saimme tietää pari viikkoa ennen häitä). Kartanon työntekijöiden oli määrä kantaa pöydät ja tuolit yläkertaan ja järjestää alakerrassakin pöydät, mutta näin he eivät olleet ehtineet tehdä. Päätimme siis kantaa pöydät itse, kantoapua oltaisiin saatu vasta perjantaina iltapäivällä. Yläkerrassa riitti hommaa. Piti kiinnittää valosarjat kattoon, järjestää pöydät, silittää pöytäliinat ja asetella puukiekot, lyhdyt ja tuikkukipot paikoilleen. Rakensimme myös baarin ja kannoimme penkit vihkipaikalle.. Alakerrassa saimme torstaina tehtyä kalaverkon (tästä lisää myöhemmin), wc-korit ja lisukkeet, lahjapöydän ja kiinnitimme viirinauhat. Tähän meni yhdeksän tuntia.

Perjantaina pitopalvelun henkilökunta tuli kattamaan iltapäivällä, joten minäkin menin sinne vasta hieman ennen yhtä. Rakensin toivomuspuuta, tarkistin pöytäjärjestyksen ja pian lähdimmekin noutamaan kukkia. Kukat teimme siis itse, mutta tilasimme ne kukkakaupasta. Yläkerran kukat poimin omasta puutarhasta ja niistä tuli oikein söpöt. Pian olikin jo valmista ja koristelimme vielä vihkipaikan ja pidimme kenraaliharjoitukset. Ja sitten äkkiä kaupan kautta kotiin!